perjantai 3. kesäkuuta 2011

Mongolian mehtää

Nämä alueet on Ulaanbaatarin lähistöllä. Gobin autiomaahan ei ole pitkää matkaa, ja täällä ollaan metsänrajan tuntumassa. Vuorten varjoisemmilla rinteillä pärjää lehtikuusi, muu ei oikein.


Jokilaaksoissa on lehtipuutakin, pajua, poppelia, koivua. Toukokuun lopulla niihin oli vasta lehti tulossa.

Lähellä rinteiden lakia lehtikuusimehtäkin näyttää kuolevan helposti. Syytä en tähänkään tiedä; kuivuus + pakkanen?

Alempana rinteillä voi olla isompaakin puustoa. Taimikkoa kuitenkin vähän, karu paikka.



Aukeilla paikoilla maa on kivikkoa. Hanhikkeja, kylmänkukkaa, ja jotai muuta siellä kasvaa.

Mehikäpyjä aluskasvillisuutena.

Käenrieska kukkii.


Raparperi nousee. Jostain täältä päin se lienee kotoisin.

Vuokko ... mutten osaa määrittää lajia.

Irikset oli jo kukkineet, tämä vielä oli vähän kukassa.

Niillä rinteillä on paljon kukkaa, mutta kauempaa niitä ei näy. Maisema on vihertävän harmaa. Hevoslaumoja kulkee hissukseen nyhtäen ohutta heinää, mitä siellä tietysti myös on kukkien seassa.


Ei ne ihmisiä mitenkään varo eikä pelkää, mutta eivät myöskään anna koskettaa. Kulkevat vain sen kummemmin tervehtimättä ohitse.

Varsat seuraa emojaan. Värejä on kaikenlaisia mustasta melkein valkoiseen, sekä kaikkia yhdistelmiä siltä väliltä. Pieniä sitkeitä hevosia.

Ei kommentteja: