Pikkubalsami, rikkapalsami

Kun niitin vatut, löytyi sieltä alta kohtalaiset kasvustot pikkubalsamia, Impatiens parvifloraa. Himalajanbalsamit olen saanut sieltä - ja naapurin metästä minne se levisi - lähes tapettua; kolme kappaletta olen enää tänä kesänä löytänyt. Rotevina kasveina ne aina kasvoivat vatukon yläpuolelle, mistä ne oli helppo nähdä. Pikkubalsami ei pärjää korkeudessa vatuille, kasvaa vain puoleen metriin, oikein hyvillä paikoilla vähän sitä korkeammaksi. Mutta se kestää varjoa oikein hyvin. Niinpä se on tähän asti jäänyt pitkälti piiloon, olen tappanut sitä vain avoimemmilta paikoilla.

 Se kasvaa jopa tuijien alla ja kukkii sielläkin. Kukkii vaikka 10-senttisenä. Kukkakärpäset sitä pölyttää, mutta jos se ei varjossa löydä pölyttäjää, niin se hoitaa homman itse ja etenee siemeniin omin avuin.

Yhtä nopea se on kuin isompi sukulaisensa. Venyy muutamassa päivässä isoksi, kukkii ja panee siemenet lentämään. Siltä se ainakin vaikuttaa; missä joku päivä sitten ei huomannut mitään, voi nyt olla jo monta kasvia siemenet valmiina. Se on kotoisin pohjoisempaa kuin himalajanbalsami; Keski-Aasiasta. 

Itse kai minä olen sen joskus mökille tuonut, jos se ei sitten ole tullut jonkun puuntaimen mukana. Ei muista; on sitä siellä ollut vuosikausia. Itse minä toin himalajanbalsaminkin, kauan sitten, silloin kun se oli vielä nätti ja ihmeellinen kasvi, jota ihmiset antoi toistensa kukkapenkkeihin. Mutta tapetaan kun kohdataan. Se on vahva ja minä olen perusteellinen.